Vasemmisto on nousussa ja vasemmistolaisia edustajiston jäseniä on nyt koko maassa seitsemän kappaletta enemmän kuin ennen näitä vaaleja. Vasemmistolla on nyt suurin kannatus Suomen ylioppilaskunnissa. Onnea siis myös Tampereelle, Itä-Suomeen, Etelä-Suomeen, Ouluun, Turkuun ja Rovaniemelle!

Kiitos kaikille vasemmistoa äänestäneille! Rakastamme teitä kaikkia <3

Klikkaa tästä ja katso JYYn edustajistovaalien tulokset

Mikäli haluamme kunnioittaa perustuslaillisia oikeuksiamme, on opintorahaan saatava tuntuva tasokorotus, se on sidottava välittömästi indeksiin, asumislisästä on tehtävä ympärivuotinen ja opintotukeen liittyvä nöyryyttävä kontrolli on purettava. Näiden vaatimusten kanssa yhdenkään oikeuksistaan kiinnostuneen opiskelijan ei ole varaa tehdä kompromisseja, jos oikeiston ja elinkeinoelämän puolelta tuleva painostus opintotuen lainapainotteistamiseksi³ halutaan torjua.

Sen lisäksi, että kaikille taattu riittävä toimeentulo on yksi perusoikeuksistamme, on tiedostettava, että toimeentulo on aina myös vallitsevan eliitin poliittinen keino saada ihmiset toimimaan toivotulla tavalla. Tällä hetkellä se tarkoittaa toimimista nöyränä ja toisia ihmisiä vastaan kilpailevana työntekijänä, joka on valmis joustamaan hyvinvointinsa äärirajoille⁴. Tämä vallankäyttö tapahtuu tilanteessa, jossa korkeakoulutuskaan ei enää takaa tietä turvattuun toimeentuloon⁵.

Jotta voimme rakentaa omaehtoista arkea myös valmistuttuamme, pelkkä vaatimus opintotuen kehittämisestä ei riitä. Meidän on vaadittava enemmän. 

Perustulo nähdään usein teknisenä ratkaisuna, joka yksinkertaistaa ja selkeyttää sosiaaliturvaa sekä lisää palkkatyön kannustavuutta. Kyse on kuitenkin ennen muuta itsemääräämisoikeuden palauttamisesta takaisin ihmisille.

Opiskelijan näkökulmasta riittävän toimeentulon takaava perustulo tarkoittaisi ensisijaisesti mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun. Puhtaan teknisesti tarkastellen perustulo poistaisi myös vaikeaselkoiset tulorajat, takaisi toimeentulon ympärivuotisesti, lopettaisi nöyryyttävän ja passivoivan kontrollin, mahdollistaisi joustavammin opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa, poistaisi turhan stressin ja ahdistuksen toimeentuloon liittyen sekä takaisi toimeentulon sairauden aikana.

Perustulon vaikutus opiskelijan hyvinvointiin olisi siis hyvin suora ja kouriintuntuva. Perustulo tulee kuitenkin nähdä samaan aikaan vaatimuksena, jolla on suora vaikutus myös tulevaisuutemme hyvinvointiin.

Valmistumme epävarmistuneille työmarkkinoille⁶, jossa meillä on selvästi aiempia sukupolvia heikompi neuvotteluasema johtuen täysin riittämättömästä ja teollisen yhteiskunnan työntekijän normiin perustuvasta perusturvasta. Yhä useampi joutuu tyytymään kohtuuttomiin työehtoihin ainoastaan taatakseen toimeentulonsa. Riittävän toimeentulon takaava perustulo toisikin työntekijän ja työnostajan samalle viivalle neuvoteltaessa työnteon ehdoista.

Sen lisäksi, että perustulo vahvistaisi työntekijöiden neuvotteluasemaa, se loisi taloudellisen turvan itsenäiselle ammatinharjoittamiselle. Yhä useampi meistä järjestää tulevaisuudessa oman työnsä yrittäjänä⁷. Perustulo olisikin innovaatioita synnyttävä ratkaisu toimeentulo-ongelmien kanssa painiskeleville itsensätyöllistäjille ja pienyrittäjille⁸.

Perustulo tulisi siis nähdä uudistuksena, joka lisäisi hyvinvointiamme tässä ja nyt, mutta takaisi myös tulevaisuudessa meille mahdollisuuden omaehtoisempaan, joustavampaan ja inhimillisempään arkeen. Aika perustulon edistämiselle opiskelijaliikkeen voimin onkin nyt!

Viitteet

Perustulolinkkejä

Basic Income News: http://binews.org/

Basic Income Studies: http://www.bepress.com/bis/

Opiskelijatoiminta – Perustulosta kysyttyä: http://www.vallankumous.org/blogi/2010/10/26/perustulosta-kysyttya/

Dan Koivulaakso – Miksi tarvitaan perustulo, 6 tunnin työpäivä ja 10 euron minimituntipalkka: http://www.dankoivulaakso.fi/2011/04/miksi-tarvitaan-perustulo-6-tunnin-tyopaiva-ja-10-euron-minimituntipalkka/

Jukka Peltokoski – Perustulo – Siitä se sitten lähti (1. osa): http://www.jukkap2p.net/index.php?option=com_content&view=article&id=102:perustulo-siitae-se-sitten-laehti-1-osa&catid=46:prekariaatti&Itemid=61

Jussi Vähämäki – Perustulo (video): http://vimeo.com/24367294

Mikko Jakonen – Perustulo kyseenalaistaa palkkatyön: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2497810/perustulo-kyseenalaistaa-palkkatyon

Ville-Veikko Pulkka – Perustulo ja uusi uljaampi yhteiskunta: http://www.revalvaatio.org/wp/perustulo-ja-uusi-uljaampi-yhteiskunta/

Tässä blogitekstissä on lueteltu muutamia asioita, jotka voidaan lukea vihervassareiden saavutuksiksi. Osa aikaansaannoksista on toteutunut Jyvivan aloitteesta, osa esimerkiksi taas grönionilaisten ja demareiden aloitteesta, mutta jyvivalaisten tukemana – yhtä kaikki meillä on tavalla tai toisella ollut näppimme pelissä.

Tarkoitus ei ole kerätä poliittisia irtopisteitä (tai ehkä vähän); haluamme vain kertoa esimerkkejä, mitä vasemmistovihreällä politiikalla JYYn edustajistossa ja hallituksessa voi saada aikaan.

• JYY on palkannut jäsenpalvelusihteerin palvelemaan opiskelijoita ja ainejärjestöjä.

• Ainejärjestöjä on tuettu aiempaa monipuolisemmilla järjestökoulutuksilla.

• Pienille ja vähävaraisille ainejärjestöille on myönnetty aiempaa runsaampaa rahallista tukea.

• JYY on budjetoinut rahaa yliopiston kanssa yhdessä palkattavaa ympäristökoordinaattoria varten.

• Ylikansallinen suurtilintarkastaja KPMG vaihdettiin kotimaiseen pk-yritykseen SysAuditiin.

• JYY on laatinut eettisen toiminta- ja hankintaohjeistuksen, jonka ohjaa JYY-konsernia ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviin hankintoihin.

• Niin sitoutuneiden kuin sitoutumattomienkin oikeistolaisten kovasti vastustaman JYYn kehitysyhteistyötoiminnan tulevaisuus on turvattu.

• Kehitysyhteistyöhön on saatu lisää rahaa, kun lahjoittaminen on tehty mahdolliseksi myös Ilokivessä kehy-lipuilla ruokailemalla.

• Ylioppilaskylän energiatehokkuuteen on panostettumm. budjetoimalla rahaa energiaa säästäviin sälekaihtimiin ja vesikalusteisiin.

• JYY on tukenut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kannanotolla ja osallistunut Jyväskylän Half-Pride -kulkueeseen.

• JYY on kannanoton muodossa vaatinut parempia palveluita mielenterveysongelmista kärsiville opiskelijoille.

• JYY on vaatinut Helsingin Sanomissa ja SYL:ssa lisää keskustelua perustulosta.

• Eduskuntavaaleissa 2011 kartoitettiin opintotuen indeksiin sitomisen ja maksuttoman koulutuksen lisäksi ehdokkaiden sitoumukset opintorahapainotteisuuteen ja tätä kautta padottiin lainapainotteistamistrendejä.

• Ylioppilastalo Ilokiven tulevaisuutta suunnittelemaan perustettiin kaikille opiskelijoille avoin työryhmä, jossa on kaavailtu mm. parempia tiloja järjestöille ja jäsenten palvelemiselle.

Tässä oli nyt pieni pala toivottua listaa pienistä ja suurista asioista, joita on JYYssä on tehty tällä edustajistokaudella. Kyselkäähän lisää, kun näette jyvivalaisia kampanjoimassa kampuksella.

to 20.10. Kirjasto – päärakennus -akseli

ti 25.10. Mattilanniemi

ke 26.10. Kirjasto (äänestyspäivä)

to 27.10. Mattilanniemi (äänestyspäivä)

ma 31.10. Kirjasto

ti 1.11. Liikunta – Ilokivi -akseli (äänestyspäivä)

ke 2.11. Liikunta (äänestyspäivä)

Teltassa tarjolla mukavaa meininkiä, jos jonkinmoista yllättävää kuriositeettia sekä suut makeaksi takuuvarmasti. Kannattaa tulla tsekkaamaan. Niin, ja toki myös kauniit, komeat ja muutenkin ihanat ehdokkaamme löytyvät sieltä ja juttelevat mielellään mukavia tai vastaavat kiperämpiinkin kysymyksiin.

Vaaleihin sopii valmistautua myös Vastarintaklubilla lauantaina 22.10. eli pian. Paskan Kaupungin raunioista nouseva Vastarinta-klubi tarjoaa janoisille kansalaisille musiikkipainotteisen kulttuurielämyksen lauantaina 22.10 Ilokiven alakerrassa. Yleisön tanssittamisesta vastaavat psykedeliapopin Profeetta ja Uusi Maailmanuskonto, Jyväskylän electro-surf-lupaus CC33, pääkaupunkiseudulla pörisevä Black Twig sekä tuore ja reilu Kylmä Banaani 2. Tapahtuman järjestämisestä ovat vastuussa Keski-Suomen Vasemmistonuoret sekä Jyviva. Tapahtuman hinta on 5 euroa ja narikan saa käyttöönsä eurolla.

Vastarintaklubi Facebookissa

Nyt se on täällä – nimittäin Jyvivan lehti Kamppaileva opiskelija!

Lue, mistä kampuksella, kaduilla ja kabineteissa puhutaan!

Mitä tapahtuu opintotuen tulevaisuudelle politiikan kulisseissa? Miksi tiede on kriisissä? Miksi feministiä tulee kuunnella? Millainen on uusi työväen sivistysliike? Matti ja Piru, mitä pirua? Ota selvää!

Poliitikot vasemmalta oikealle hokevat pakko-oireisesti mantraa, jonka mukaan vain ja ainoastaan palkkatyö luo hyvinvointia. Samaisesta syystä oikeisto ja elinkeinoelämä haluavat pidentää työuria alusta, lopusta ja keskeltä ja etenkin laiskottelevat opiskelijat halutaan entistä nopeammin työmarkkinoiden palvelukseen.

On älyllisesti epärehellistä kuvitella, että edes korkeakoulutus takaisi enää nykytyömarkkinoilla tien Eedeniin. Opiskelijoihin kohdistettavalle moralismille olisikin oitis heristettävä keskisormea. Lainakahleisiin, putkitutkintoihin ja halpatyövoimareserviksi pakottaminen on politiikkaa, jolla neuvotteluasemamme työmarkkinoilla pyritään murentamaan sekä nyt että valmistuttuamme tuleville työmarkkinoilla.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet toimivat jo nykyisellään korkeastikoulutettuna ilmaistyövoimana, jota elinkeinoelämä käyttää törkeästi hyväkseen. Samanaikaisesti esimerkiksi tukityöllistämisellä tarjotaan työvoimaamme käytännössä ilmaiseksi yritysten käyttöön. On siis selvää, että neuvotteluasemamme on jo nykyisellään heikko ja se heikkenee, mikäli meidät pakotetaan opiskelemaan lainarahalla, tyytymään yksipuolisiin tutkintoihin ja työskentelemään opintojen ohessa halpatyövoimana turvataksemme toimeentulomme.

Mitä siis on tehtävissä?

Lue lisää: Ville-Veikko Pulkka: Työn siunaus s. 8-9

Vihervassarit ovat järjestöjen ääni!

Ainejärjestöjen ja JYYn väliset suhteet ovat nousemassa esiin edustajistovaalikampanjoinnin käynnistyessä. Kauppakorkeakoulun ja tietojärjestelmätieteen opiskelijoiden edustajistoryhmä Pörssi & Dumppi väittää blogissaan, että ”suoraan opiskelijoille ja järjestöille suunnattu aika sekä resurssit ylioppilaskunnan toiminnassa ovat laskeneet viime vuosina.”

Toivoisimme väitteelle perusteita. Toisin kuin Pörssi & Dumppi väittää, opiskelijoiden ja järjestöjen palvelemiseen on vaalikaudella 2009-2011 käytetty aiempaa enemmän resursseja ja toivottavasti tähän suuntaan jatketaan tulevaisuudessakin.

Merkittävin järjestöjen hyväksi otettu edistysaskel on jäsenpalvelusihteerin palkkaaminen. JYYn toimistosihteerin tilalle palkattu jäsenpalvelusihteeri käyttää osan työajastaan vain ja ainoastaan järjestöjen palvelemiseen. Pörssi & Dumppi sekä oikeistoryhmät onnistuivat ajamaan vuoden 2010 budjettiin toimistosihteerin työajan puolittamisen, mutta vasemmistovihreä rintama torjui leikkauspolitiikan ja eläköityvän toimistosihteerin tilalle palkattiin kokopäiväinen jäsenpalvelusihteeri.

Jäsenpalvelusihteerin palkkaaminen näkyy järjestökoulutusten ja vertaistuen lisääntymisenä, ja järjestösektoria pystytään nyt kehittämään palkatun asiantuntijatyövoiman avulla. Tällainen tuki järjestöille on suoraa rahallista tukea tärkeämpää, mutta rahallisen tuen kasvattamisestakin on toki syytä keskustella. Järjestöille suunnattu tuki on toistaiseksi pysynyt ennallaan, mutta vasemmistovihreät voimat ovat pyrkineet suuntaamaan tukea pienille ja köyhille ainejärjestöille, joiden toiminta on aktiivista. Nämä tarvitsevat tukea eniten.

Yksi tärkeistä järjestöille suunnatuista tukimuodoista on toimintatila ja ylioppilaskunta tarjoaakin erilaisia tiloja järjestöjen käyttöön, edullisesti tai maksutta. Ylioppilastalo Ilokivi peruskorjataan vuonna 2015 ja tämän yhteydessä järjestöjen, valiokuntien ja muiden käyttöön tulisi saada nykyistä kabinettia ja ruokalan takaosaa monikäyttöisempiä ja viihtyisämpiä tiloja. Hallitus 2011 on luotsannut peruskorjauksen suunnittelua juuri tähän suuntaan ja työryhmätyö on ollut avointa kaikille JYYn jäsenille.

Järjestöjen tukeminen on tärkeä osa ylioppilaskunnan toimintaa, mutta JYY tekee paljon muutakin. Edustajistossa päätetään vaikkapa koulutuspolitiikkaan, opintotukijärjestelmään, Kortepohjan ylioppilaskylään ja JYYn kehitysyhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä. Äänestäjällä on oikeus tietää äänestämänsä ryhmän kanta myös näihin kysymyksiin. Esimerkiksi oikeistolaisia tai vasemmistolaisia ryhmiä äänestävä tietää mitä äänestää. Sen sijaan ainejärjestöpohjaisia ryhmiä äänestävä antaa äänensä tietyn alan opiskelijoille, mutta ääni saattaa nostaa edustajistoon ehdokkaan, jonka poliittiset arvot ovat äänestäjälle täysi arvoitus.

Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva)

Tekee suoraan sanoen pahaa katsella vierestä, kun onnellista ja vakaata parisuhdetta yritetään rikkoa. Nymfomaaninen aviorikkojamme on jostain syystä vallanpitäjiemme keskuudessa kuitenkin varsin suosittu mies. Yliopisto ei joka tapauksessa tarvitse kevytkenkäistä piristystä seksielämäänsä, vaan sen tulee pysyä pitkäaikaiselle kumppanilleen uskollisena. Aviorauhan rikkoja onkin häädettävä kampukselta ikiajoiksi – friends with benefits is now over.

Turha sitä on kiistää, yliopisto on viime aikoina nukkunut vihollisensa vuoteessa ja tämä saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa jopa avioeroon. Vai onko kyseessä sittenkin väkisinmakaaminen? Onko yliopistomme tahtoa ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta todella kunnioitettu ennen varsinaista aktia aviovuoteessa? Onko sankarimme Kapteeni K sortunut kieron uhkailunsa kautta seksuaaliseen hyväksikäyttöön, jopa raiskaukseen? Oli miten oli, aviomiehemme on kyyneleistään huolimatta luvannut antaa erehtyneelle morsiamelleen toisen mahdollisuuden vedettyään aviorikkojaa ensin kunnolla turpaan.

Äänestäkäämme tulevissa vaaleissa kampuksemme aviorauhaa rikkovaa Kapteeni Kapitalismia ja hänen kyklooppilogiikkaansa vastaan!

Mikko Valtonen

Tarjolla on ruokaa, juomaa ja yhdessä oleilua, ehkä jotain extraakin. Vink vink!!